väriä
Poika kysyi missä tulppaanit ovat. Sanoin että kukaan ei ollut ostanut minulle kukkia. Poika ja mummo toivat ulkoilureissulta minulle tämän "ruusun".
Tein punajuuria uunissa. Olivat herkullisen värisiä.
Ihana pieni tyttö
Ihana pieni tyttönen on syntynyt eilen. Poika on ylpeä serkustaan. Sanoi olevansa vauvan haltiakummi. Ehdin jo ostaa Bebesistä kivaa vauvalle ja neulua pipon ensi syksyksi.
rauhassa tulevaan
Kerran viikossa anoppini hoitaa Poikaa ja saan pienen hengähdystauon itselleni. Kävin kirjakaupasta hakemassa varaamani kirjan. Nautin Robin Pascoen A Broad Abroad kermavaahtokaakaon kanssa. Ajatukset lentävät jo tulevaan muuttoon Amerikkaan. Kaikki on epäselvää, pelottavaa ja jännittävää. Onneksi minulla on Robinin kirja tukena.
Pyörällä
Voi sitä riemua ja vauhtia!
 |
| "Tikru" |
Yritin opettaa miten sekoitetaan vihreää, oranssia ja violettia.
Maalauksia syntyi useita viidessä minuutissa.
Lopuksi maalaus meni ruskean sävyiseksi sormimaalaukseksi.
 |
| "Tassut" |
Metsäkerhossa
Olemme Maria Karikoski-Laineen pitämässä MLL:n Metsäkerhossa. Joka perjantai marssimme metsään, säällä kuin säällä. Viime perjantaina oli ihana auringonpaiste ja pikkupakkanen. Poika maalaisi innolla tekemiämme lumiveistoksia vesivärilitkulla. En ole todellakaan itse mikään samoilija. Liikumme vain lähimetsässä ja onnekseni kaksivuotiaat eivät muutenkaan jaksa kovin pitkiä retkiä. Kerhosta saa paljon kivoja ideoita ulkona tekemiseen. Metsässä on hauskaa!
Carl Larsson Ateneumissa
Olimme katsomassa Carl Larssonin näyttelyä Ateneumissa yhdessä mummin kanssa. Larssonin maaluksissa oli paljon tutkimista niin lapsille kuin aikuisillekin. Jaksoimme katsoa pitkään Larssonien kotivideoita, joissa tallentui samanlainen idylli kuin Carlin kuvissa. Juuri kun Poika rupesi osoittamaan levottomuuden merkkejä saavuimme Alexander Reichsteinin Kotona tilateoksen luokse. Teoksessa pystyi astumaan sisään Larssonien kotiin Sundbornissa. Larssoneilla keitimme keittoa ja soidimme veneellä. Pukeuduimme myös rekvisiittaan. Poika valitsi kruunun ja minä lastenhoitajan essun.
Kahvilan vieressä oli vielä suuri leikkipaikka lapsille. Leikkimässä voi käydä vaikka ei menisikään museoon. Pistin paikan mieleen seuraavaa kaupunkireissua varten. Retki oli todella onnistunut. Olin iloisesti yllättynyt Ateneumin taidemuseon lapsiystävällisyydestä.
luettu
Löysin työhuoneelta Anna Wahlgrenin Lapsikirjan. Annoin sen kälylleni iltalukemiseksi. Wahlgren opastaa kirjassaan vanhempia jämpteiksi ja avoimiksi kasvattajiksi. (Ideaali jota on välillä vaikea toteuttaa.) Kirjan paras lapsenkasvatusneuvo on; että yhden kerta voi sallia mitä tahansa, mutta kaksi kertaa on jo tapa.
Aloin lukemaan Jo Nesbo Panssarisydäntä, koska pidän dekkareista. Kirja oli kuitenkin liian yksityiskohtiin menevän väkivaltainen. Minun piti lopettaa se kesken, vaikka nautinkin Nesbon Norja kuvauksista. Sen sijaan olen hurahtanut Charlaine Harrisin Sookie Stackhouse-romaaneihin. Kirjat ovat dekkaireita ja niissäkin on paljon tappamista, mutta toisaalta aihe ei oli kovin realistinen. Ei tunnu yhtään niin pahalta kun keijut ja vamppyyrit räjähtelevät. Ne ovat kovin (ihanan) kevyttä luettavaa.
Rauhaisan lukuhetken saan usein Pojan nukahdettua päiväunille. Näissä kuvissa Pojalla on hellyttävästi sukat aivan makkaralla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
