Innostuin yhtenä iltana askartelemaan meille sokerikipon. Teippasin joulun ylijäämäkoristeet purkkiin. Lopputulos ei ollut ihan visioimani täydellisyys, mutta ei tarvitse vieraiden enää kysyä kaapilla käydessään, että missä on sokeri.
Poika on innokas uimari. Olemme saaneet perinnöksi tämän ihanan tipukylpytakin. Nyt kun se on oikean kokoinen ei tule kylmä noustessa altaasta.
En muista milloin olen ollut näin paljon ulkona. Joka päivä on pulkkapäivä ja ulkoilun jälkeen maistuu ruoka. Pojan lempiruokaa on sosekeitto ja pavut. Tämän sosekeiton tein ylijääneistä uunivihanneksista ja tuli extra hyvää.
Puskimme loskan keskellä kirjastoon. Päästyämme sinne huomasin pojan kenkien olevan väärissä jaloissa. Hukkasimme lapasen bussipysäkille. Koin suurta löytämisen riemua nähdessäni lapasen edelleen pysäkillä, kun tulimme takaisin. Illalla tein appelsiinista ja selleristä salaattia ja uunimunakkaan, jossa oli perunaa ja paprikaa. Ohjeet olivat äidin Tapas-kirjasta.
Tänä vuonna en pyytänyt mitään erityistä joululahjaksi. Sainkin kaikkea mitä tarvitsin; Ihania suklaasyötäviä ja suklaajuomaa, olohuoneeseen torkkupeiton ja hedelmävadin. Äidiltäni koko perhe sai lahjaksi villakerrastot. Todella hienot ja tarpeelliset. Nyt voimme myös pukeutua Star Trek-perheeksi naamiasissa, sillä HellyHansenin aluskerrastot vaan huutavat "Beam me up, Scotty."