rouvailua ja feminismiä

Löysin tänään tienvarresta kirjoja. Berkeleyssä on tapana jättää ulos tavaroita, joita muut voivat ottaa ilmaiseksi.

Feminismin kulmakivi Mary Wollstonecraftin A Vindication of the Rights of Woman herätti mietteitä naisen paikasta. Olen kohdannut viime viikkojen aikana monenlaisia naisia ja äitejä. Kertoessani oman tarinani aina uudelleen uusille ihmisille pohdin millaisen arvomaailman itse esitän. Sanon olevani kotona hoitamassa lastani ja haluavani kasvattaa pienet lapseni itse. Samalla mietin jäänkö kotona sivuun yhteiskunnasta ja luovun oikeuksista, joista muut ovat joutuneet taistelemaan.

Leikkikentällä kohtaan kahdenlaisia naisia lasten kanssa: Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat naiset, jotka ovat tulleet miestensä mukana parin vuoden pituisille pyrähdyksille tänne. Toisen ryhmän muodostavat espanjan kieliset naiset, jotka hoitavat toisten lapsia puhuen lapsille englannin ja espanjan sekoitusta. Kummassakin ryhmässä on tiettyä juurettomuutta ja hetkellisyyttä. En osaa sanoa, onko se surullista vai mahdollisuutta. Nämä naiset jäävät mietityttämään minua.

Poikani käsi hamuaa feminismin kulmakiveä. Oma feminismini on pojan synnyttyä laantunut tutkivaksi ja ihmetteleväksi. Onneksi sain mukaani myös Chick Thing- kirjan. Eräänlaisen tasapainottavat elementin Wollstonecraftin vakavuudelle. Kirjassa juhlitaan tyttökavereita, siis naisten välistä ystävyyttä. Lukiessani kirjaa muistelen omia rakkaita ystäviäni ja kaikkea hauskaa mitä olen kokenut heidän kanssaan.

paljain varpain

Poika leikkii marraskuussa paljain jaloin ulkona.

lounas

Kävin lounaalla ihanassa paikassa.
Join kylmää jasminteetä
ja nautin sisäpihan hiljaisuudesta.

Pihallamme

Pihallamme on kolibreille tarkoitettu punainen mesimalja.

Ulko-oveamme vartio possu,
josta poika on hyvin kiinnostunut.

Pihallemme on juuri puhjennut uusi pensas kukkimaan.

osoitteita ja taloja

O´Keeffe

Ostoksia

Kävin tänään yksin ostoksilla SF:ssä. Istuin puistossa syömässä lounasta. Puiston laidalla oli kirjakauppa, josta ostin valokuvakirjan amerikkalaisista. Kävimme aikaisemmin SFMOMA:ssa ja mukaan piti saada Henri Cartier-Bresssonin kuvaama nuori Truman Capote. Olen iltaisin lueskellut Kazuo Ishiguron novelleja, kauniita ja haikeita.

Kävin myös vaatekaupoissa. Gap:stä mukaan otin tyttöjen tyllihameen. Pojalle löysin viimein siistit talvihousut hassusta pienestä lastenvaatekaupasta, jossa soi joululaulut ja myyjällä oli keittiöessu päällä. Itselleni ostin kauan himoitsemani punaisen hameen ja ihanan talvipipon Anthropologie-kaupasta. Ihastuin kaupan hienoihin ja erikoisiin vaatteisiin, mutta myös tunnelma oli todella kiva. Vaatteiden lisäksi kaupassa myytiin kaikenlaista kotiin. Ympärilläni oli tuoksuja ja hyvää musiikkia.

Pojalle olemme ostaneet yhden kirjan, lounasrasian ja sorminukkekilpikonnan. Kilpikonnan löysimme todellisesta turistirysästä. Kilpikonna on mitä mainion matkalelu. Houkuttelemme sillä pojan syömään. Poika syöttää kilpikonnaa ja samalla huomaamattaan syö itse.