Olen virittänyt itseäni jouluiseen tunnelmaan kuuntelemalla Jouluradiota ja laittamalla tuikkuja ikkunalaudalleni palamaan.
1.12. Joulukalenteri
Aloitan tänään oman joulukalenterini Kotikutoisiin kuviin.
Ostan joka vuosi partiolaisten joulukalenterin. Tänä vuonna jäi melkein ostamatta. Olimme sunnuntaina appivanhempieni luona kylässä ja anoppini muisti, että kirkolla oli partiolaisten myyjäiset. Päätimme lähteä käymään ja anoppi ehdotti, että minä ajaisin. En ollut ajanut sitten inssin. Vakaata 20km/h vauhtia sitten vaapuimme kirkolle juuri ajoissa saamaan vielä joulukalenterin. Autolla ajamisesta jäi ihan voittajafiilis. Syynä saattoi olla kyllä kärsivällinen anoppini, joka antoi ohjeita eikä hermostunut edes kun auto sammui ylämäkeen.
sininen uni
Meidän makuuhuoneessa on kirkkaan sininen maaliseinä, eräänlainen sängynpääty. Kreikkalaisten hohtavan valkoisten talojen syvän sininen väri oli mieheni idea. Olin raketanut valkoiset mdf-hyllyt näyttelyäni varten ja nyt ne toimivat hyvin tyylikkäinä valkoisina yöpöytinä. Keltaisen lampun löysimme Kalliosta eräästä lamppuliikkeestä. Oikeasti tangossa kuuluisi olla kaksi lamppua mutta toisesta puuttuu mutteri. Lamppu toimii kuitenkin mainiosti näin. Vihreät tyynyt olen löytänyt Mokosta kalliilla ja siniset tyynyt ostin Sisustus Nallesta viime kesänä halvalla. Pidän makuuhuoneen raikkaasta ja selkeästä värimaailmasta.
Omalla puolellani yölamppuna toimii appivanhempien asunnosta mukaan kulkeutunut maapallo. Usein imettäessäni vauvaa katselen eteläistä pallonpuoliskoa ja haaveilen matkoista Polyneesiaan tai Tongaan. Maapallon valo valaisee koko yön. Herään sinertävässä valossa taas ensi yönäkin syöttämään lastani.
katumuschiliä
Satoa chilipuusta, jonka sain mieheltäni. Sain puun lepyttelylahjaksi erään baari-illan jälkeen. Mies oli unohtanut ilmoittaa jäävänsä yöksi kaverille ja hipsi vasta aamulla kotiin. Onneksi chilit ovat kuivahtaneet, sillä vauva ei tykkää chiliäidinmaidosta. Laitan chilin listaan asioista, joista nautin sitten myöhemmin.
Tänään oli ihana kuulas päivä. Kävimme pitkällä kävelyllä kolmistaan. Otin kuvan tupaantuliasorkideastani. Kukka piirtyy negatiivin tapaan kirkasta taustaa vasten.
Ihana uni
Sain napattua tämän kuvan niinä harvoina hetkinä kun sekä vauva että mies nukkuvat ja talo on kokonaan minulle itselleni. On ollut totuttelua vauva-arkeen. Tunnun kadottavan oman itseni toisesta huolehtimiseen. Tasapainon löytäminen onnistuu hetkittäin, viikko viikolta yhä helpommin.
Syksyn satoa
Mustaherukat ovat kypsyneet pensaissamme. Keräsin viime viikolla herukoita pakkaseen ja osasta tein hilloa. Laitoin vain vähän hillosokeria ja hillo jäikin mukavan kirpeäksi. Olemme kotona syöneet mustaherukkahilloani jo puuron kanssa. Yhdistelmä on mitä mainioin.
Leivoin mustaherukkamuffinsseja jälkiruuaksi mieheni sisaruksille, kun he tulivat syömään luoksemme viime viikonloppuna. Muffinssit maistuivat vaniljakastikkeen kera niillekin, joiden lempimarja mustaherukka ei ollut. Vähän aikaa sitten tein pienen erän mustaherukkamuffinsseja ystävälleni ja hänen miehelleen hääaamiaiseksi. Laitan muffinssitaikinaani yleensä ruisjauhoja. Mustaherukkamuffinssieni todellinen salaisuus on kuitenkin ripaus kardemummaa taikinassa.
Joka aamu katson ikkunastani ulos ja tähyilen ovatko omenat jo tarpeeksi isoja poimittaviksi. Syömisen lisäksi odotan että pääsen tekemään omenoista kahdenlaista hilloketta. Osan omenoista keitän ánaturel vauvalle ja laitan soseen pienissä annoksissa pakkaseen. Toisen omenaerän keitän hilloksi aikuiseen maakuun appelsiiniliköörillä terästettynä. Jälkimmäinen omenahillo sopii mitä mainioimmin vohveleiden kanssa nautittavaksi.
Äitiyspakkaus
Olin saanut alkuviiikosta Kelalta lapun että äitiysavustukseni oli hyväksytty. Eilen sitten postissa tuli paketti, no se Äitiyspaketti. Sanoin miehelleni, että on melkein niinkuin joulu.
Sisältä paljastui ihka ihania minityypin vaatteita, kestovaippoja ja muuta tarpeellista. Pienet lapaset olivat valmiina, ettei vauva sitten raavi itseään huitoessaan. Mukana tuli myös paljon oppaita ja neuvoja vauvan kanssa olemiseen. Ensimmäistä kertaa tuli tunne, että miten selviän tästä vastuusta. Lohdutin itseäni ajattelemalla huoleni olevan ensimmäisiä äitiyden merkkejä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
