katumuschiliä

Satoa chilipuusta, jonka sain mieheltäni. Sain puun lepyttelylahjaksi erään baari-illan jälkeen. Mies oli unohtanut ilmoittaa jäävänsä yöksi kaverille ja hipsi vasta aamulla kotiin. Onneksi chilit ovat kuivahtaneet, sillä vauva ei tykkää chiliäidinmaidosta. Laitan chilin listaan asioista, joista nautin sitten myöhemmin.

Tänään oli ihana kuulas päivä. Kävimme pitkällä kävelyllä kolmistaan. Otin kuvan tupaantuliasorkideastani. Kukka piirtyy negatiivin tapaan kirkasta taustaa vasten.

Ihana uni

Sain napattua tämän kuvan niinä harvoina hetkinä kun sekä vauva että mies nukkuvat ja talo on kokonaan minulle itselleni. On ollut totuttelua vauva-arkeen. Tunnun kadottavan oman itseni toisesta huolehtimiseen. Tasapainon löytäminen onnistuu hetkittäin, viikko viikolta yhä helpommin.

Syksyn satoa

Mustaherukat ovat kypsyneet pensaissamme. Keräsin viime viikolla herukoita pakkaseen ja osasta tein hilloa. Laitoin vain vähän hillosokeria ja hillo jäikin mukavan kirpeäksi. Olemme kotona syöneet mustaherukkahilloani jo puuron kanssa. Yhdistelmä on mitä mainioin. 

Leivoin mustaherukkamuffinsseja jälkiruuaksi mieheni sisaruksille, kun he tulivat syömään luoksemme viime viikonloppuna. Muffinssit maistuivat vaniljakastikkeen kera niillekin, joiden lempimarja mustaherukka ei ollut. Vähän aikaa sitten tein pienen erän mustaherukkamuffinsseja ystävälleni ja hänen miehelleen hääaamiaiseksi. Laitan muffinssitaikinaani yleensä ruisjauhoja. Mustaherukkamuffinssieni todellinen salaisuus on kuitenkin ripaus kardemummaa taikinassa. 

Joka aamu katson ikkunastani ulos ja tähyilen ovatko omenat jo tarpeeksi isoja poimittaviksi. Syömisen lisäksi odotan että pääsen tekemään omenoista kahdenlaista hilloketta. Osan omenoista keitän ánaturel vauvalle ja laitan soseen pienissä annoksissa pakkaseen. Toisen omenaerän keitän hilloksi aikuiseen maakuun appelsiiniliköörillä terästettynä. Jälkimmäinen omenahillo sopii mitä mainioimmin vohveleiden kanssa nautittavaksi. 

Äitiyspakkaus

Olin saanut alkuviiikosta Kelalta lapun että äitiysavustukseni oli hyväksytty. Eilen sitten postissa tuli paketti, no se Äitiyspaketti. Sanoin miehelleni, että on melkein niinkuin joulu. 

Sisältä paljastui ihka ihania minityypin vaatteita, kestovaippoja ja muuta tarpeellista. Pienet lapaset olivat valmiina, ettei vauva sitten raavi itseään huitoessaan. Mukana tuli myös paljon oppaita ja neuvoja vauvan kanssa olemiseen. Ensimmäistä kertaa tuli tunne, että miten selviän tästä vastuusta. Lohdutin itseäni ajattelemalla huoleni olevan ensimmäisiä äitiyden merkkejä.

kesäparatiisi

Olimme kaksi viikkoa purjehtimassa

ja mieheni isovanhempien saaressa.

Aurinko paistoi.

Makasimme kallioilla kuin kylläiset mursut.

Kalastimme

 ja söimme itse savustettua lohta.

Nautimme appivanhempieni hääpäiväkakkua,

mansikkaa ja kermavaahtoa,

 kesäparatiisissa.

Sambamehiläinen

Osallistuin lauantaina sambakarnevaaleihin. Meidän ala oli mehiläiset. Mieheni on ottanut tämän kuvan, jossa poseeraan ylpeänä ja valmiina sambaamaan. Oli samanaikaisesti pelottavaa ja ihanaa esiintyä niin suurelle yleisölle. Minulla oli silmissä pitkät irtoripset, joihin tottuminen vei aikansa. Näytän kuvassa hieman hupaisalta; tarmokkaalta ja hupsulta samaan aikaan. Olen tyytyväinen että näin kuvat vasta nyt. Karnevaaleissa olin täynnä luottamusta omasta viehkoudestani.

Kesän kynnyksellä

Omenankukat tuoksuvat etupihallamme. 

Aurinko paistaa kutsuvasti. 

Aamulla kävin ensimmäistä kertaa uimassa meressä. 

Kesä alkaa.

Viikonloppuna oli Siskon ylioppilasjuhlat. 

Hyräilen mielessäni suvivirttä.